Bushido Karate Oulu

Kuivasranta – Pateniemi – Ritaharju – Rajakylä

Bushido Karatekoulu tarjoaa laadukasta, turvallista ja pitkäjänteistä harrastustoimintaa niin aikuisille kuin nuoremmillekin Oulun alueella. 

Koulun toiminassa korostuvat liikunnallisuus, yhteisöllisyys, kurinalaisuus, johdonmukaisuus sekä itsepuolustusta ja karaten henkistä puolta korostava harjoittelu. Koulumme panostaa kansainvälisyyteen opettaja- ja oppilasvaihdon sekä kansainvälisten leirien muodossa. Bushido Karatekoulu tarjoaa siis oppilailleen terveellisen liikunnan ohella myös muita eväitä tulevaisuuden haasteisiin.

Bushido Karatekoulu on perustettu elokuussa 2010. Koulun ideana on edistää karaten harrastusmahdollisuuksia Oulun alueella. Toimintaa ohjaa “bushido” eli “soturin tie”, joka korostaa mm. rohkeutta, luonteen hyvyyttä, oikeudenmukaisuutta, nöyryyttä ja kunnioitusta toisia kohtaan.

Karaten muodollisuudesta huolimatta toimintamme kulmakivinä ovat rento tekeminen ja yhdessä oppiminen. Koulun tarkoituksena onkin tarjota harrastajilleen laadukkaan karateopetuksen lisäksi myös muuta mielenkiintoista ja rentouttavaa oheistoimintaa leirien, harrasteiden, illanviettojen jne. muodossa.

• Karatekurssit
• Leirit
• Itsepuolustuskurssit
• Liikuntatunnit peruskouluille ja oppilaitoksille
  • Peruskoulun OPS:n mukaiset liikuntatunnit

Ota yhteyttä!

• info@@bushido.fi
• 040 744 7094

Opetuksen pääkielenä on suomi, mutta tarjoamme tarvittaessa opetusta myös englannin kielellä. Harjoituksissa opitaan uutta lajiin liittyvää sanastoa ja ilmauksia englanniksi ja lisäksi muutamia lajille ominaisia sanoja japaniksi. Tämä kehittää harrastajiemme kielitaitoa, mikä etenkin nuorempien harrastajien kohdalla antaa eväitä tulevaisuuden haasteisiin.

Bushido Karatekoulun ohjaajilla on vuosien kokemus aikuisten,  lasten ja nuorten opettamisesta niin karaten kuin siviiliammattiensakin puolelta.

Taataksemme tasapuolisen opetuksen kaikille oppilaillemme, pidämme ryhmien koot suhteellisen pieninä, maksimissaan 15 oppilasta / ryhmä. Lisäämme opettajia ja ryhmien määrää tarvittaessa.

Tervetuloa kasvavaan joukkoomme! Kaudella 2018-2019 seurassamme on n. 60 alle 18 -vuotiasta ja n. 20 täysi-ikäistä harrastajaa.

Oss,

Bushido Karatekoulun perustajat

Tony

Tonylla on vuosien kokemus kamppailulajeista, mm. jujutsusta ja sittemmin pääasiassa karatesta. Lajivalikoimaan kuuluu myös kiinalaisperäinen Yi Quan. Karatessa hän suoritti 1. dan vyöarvon marraskuussa 2003 ja 2. dan arvon maaliskuussa 2016.

Shotokan-karateen hän tutustui vuonna 1999, harjoiteltuaan Oulun Karateseurassa mm. Ari Kaikkosen (1. dan) ja Timo Tarvaisen (1. dan) johdolla. Seuran ulkopuolisena opettajana toimi Lahdesta kotoisin oleva Tuomo Heinonen (5. dan), joka vieraili säännöllisesti Oulussa. Heinonen oli tuolloin ainut vakituinen, seuran ulkopuolinen puhtaasti Shotokan-tyylisuunnan opettaja. Siihen aikaan vaikutteita otettiin myös muista tyylisuunnista.

Oulussa vieraili monia tunnettuja opettajia, mm. turkulainen Ilpo Jalamo (6. dan, Yuishinkai) ja Tampereella vaikuttava Timo Klemola (Yi Quan ja Wadoryu karate). Klemolan esittelemät ideat (Yi Quan) ja filosofiset aspektit (Zen) toivat lisää syvyyttä karate-harjoitteluun. Samoin Jalamon katabunkait ja karaten itsepuolustuksellinen näkökulma toivat uusia eväitä harjoitteluun.

Vuonna 2000 Tony tutustui Jarmo Sakon (4. dan) opastuksella myös Shukokai-tyylisuunnan karateen, ja oli otettu etenkin sen tavasta tuottaa nopeasti eteneviä ja voimakkaita tekniikoita rennosti, ilman suurta lihasmassaa tai voimaa.

2002 Tony tapasi Risto Kiiskilän (6. dan, DJKB). Kiiskilä oli tahollaan Saksassa kehittänyt sodanjälkeiseen Shotokan-karateen uudenlaista dynaamisuutta sekä tapaa liikkua. Itseasiassa, juurikin Kiiskilän karaten edustama dynaamisuus lisäsi Tonyn intoa jatkaa Shotokan-karaten parissa.

2003 Tony harjoitteli myös oululaisen Hannu Annusen (4. dan) johdolla. Annusen tyylisuuntana oli tällöin Shotokan Ryu Kase Ha, joka poikkesi jonkin verran JKA-tyyppisestä main stream Shotokanista. Tyylin kurinalaisuus, katojen ura-muodot ja monipuolinen tekniikkavalikoima ovat myös osaltaan vaikutteneet Tonyn tapaan harjoitella ja opettaa karatea.

Vuosina 2002–2003 Tony harjoitteli 1. dan kokeeseen useamman eri opettajan johdolla ja suoritti 1. asteen mustan vyön Suomen Karateliiton alaiselle Shotokan Dan Kollegiolle Heinolassa 9.11.2003.

Lähes 10 vuotta Oulun karateseurassa kestäneen harjoittelemisen ja ohjaamisen jälkeen, Tony perusti muutamien oppilaidensa kanssa uuden Bushido Karatekoulun (Bushido Karate School). Koulu aloitti toimintansa elokuussa 2010. Koulun  toiminassa näkyvät harjoittelun johdonmukaisuus, kurinalaisuus, perinteiden kunnioittaminen sekä itsepuolustusta ja karaten henkistä puolta korostava harjoittelu. Uusi seura panostaa kansainvälisyyteen opettaja- ja oppilasvaihdon sekä kansainvälisten leirien muodossa.

Tony toimii nykyään Bushido Karatekoulun pääopettajana. Hän harjoittelee ja opettaa karatea edelleen opettajiensa viitoittamalla tiellä. Bushido Karatekoulussa vierailevia ohjaajia ovat mm. Risto Kiiskilä (6. dan) ja Jürgen Mosler (4. dan), molemmat Saksasta, Ante Brännbacka (6. dan)  Espoosta sekä Miika Laine (4. dan) Hyvinkäältä.

Fyysisyydestään huolimatta karate on enemmän taidetta kuin urheilua, mutta se voi olla paljon muutakin.  Jokaisella harrastajalla on omat motiivinsa ja tapansa harrastaa karatea.  Karaten kuuluu elää ja kehittyä, eikä sitä pitäisi mennä turhaan kategorisoimaan.

Vain tyylisuuntakohtainen perustekniikkavalikoima voidaan järkevästi pistää johonkin tiettyyn laatikkoon, muuten on vain karatea. Karate sopii kaikille ja siinä pitää antaa edellytykset kehittyä riippumatta oppilaan iästä tai muista ominaisuuksista. Tonyn mielestä karatea voi harjoitella ajasta ja paikasta riippumatta melkein missä vaan  – ja tämän harjoittelun ei aina tarvitse olla fyysistä.

“Karate is like hot water. If you do not give heat constantly it will again become cold” – Gichin Funakoshi.

Alex

Synnyin ja vartuin Saksassa, mutta olen nyt viettänyt 20 vuotta poissa kotimaastani. Ollessani vaihto-oppilaana Albanyn yliopistossa, New Yorkissa, aloitin Shotokan karaten peruskurssin. Sensei Curtis King (nyt 3.dan), joka oli yliopiston seuran vetäjä, oli erinomainen opettaja ja sai mielenkiintoni karatea kohtaan heräämään. Yliopiston karateseura teki läheisesti yhteistyötä Japan Karate Association Albanyn (JKA) kanssa, jossa harjoittelin Sensei Douglas Luftin (6. dan), Sensei Bert Eisenin (4. dan) ja Sensei Carlos Medinan ja muiden erittäin taitavien karatekojen ohjauksessa.

JKA Albany on pitänyt yllä vahvat suhteet JKA New Yorkiin, jota johtaa Sensei Masataka Mori (8. dan), tiukka, nöyrä ja loistava Shotokan Karaten asiantuntija. Tämän johdosta olenkin päässyt nauttimaan Sensei Morin (vaikkakaan en usko, että hän muistaa minua) ohjauksesta muutaman kerran niin New Yorkin dojolla kuin leireillä New Yorkissa, Bostonissa ja Albanyssa missä minulla oli myös kunnia osallistua Sensei Enoedan vetämiin harjoituksiin. Sain ensimmäisen danini 1997. Vuonna 2000 muutin Ouluun, missä olen pitänyt karaten jatkoryhmien kursseja (keltaisesta ruskeaan vyöhön) Oulun yliopiston karateseurassa yhdeksän vuoden ajan.

Olen osallistunut myös Sensei Risto Kiiskilän (6. dan, Frankfurt, Saksa) ja Sensei Olli Ortizin (5. dan, Tampere) leireille. Vuoden tauon jälkeen odotan innolla pääsyä harjoittelemaan ja opettamaan karatea Oulun Bushido Karatekoulussa. Shotokan karate on seurannut minua USAn opiskeluajoista lähtien ja auttanut minua pysymään henkisessä ja fyysisessä kunnossa läpi vuosien. Toivonkin, että pystyisin siirtämään edes hitusen sitä henkeä, taitoa ja tietoa jonka olen ohjaajiltani saanut oppilaisiini. Ja missä taidot eivät enää riitä korvaan puutteet innollani karatea kohtaan.

Minna

Olen itse ollut karatetoiminnassa mukana kohta 10 vuotta, josta suurimman osan ajasta olen toiminut vastuuvetäjänä. Tämän seurauksena löysinkin kutsumukseni opettajana, ja opiskelen tällä hetkellä luokanopettajaksi Oulun yliopistossa. Karaten alkeiskurssivetäjänä olen päässyt seuraamaan läheltä karateharjoittelun vaikutuksia uusissa harrastajissamme. On ollut mahtavaa seurata jokaisen oppilaan kehitystä kurssien aikana. Karate kehittää tasapuolisesti harrastajiensa henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia. Itseluottamuksen kohoaminen on yksi selkeimmistä vaikutuksista, joka karatella on harrastajiinsa ja sen seurauksena myös fyysinen olemus muuttuu varmemmaksi (ryhti, katse yms.).

Itseäni juuri karateen kuuluva elämänfilosofia, itse kamppailulajin sisällön kanssa, kannustikin aikanaan lajiin mukaan lähtemisessä. Budo -ajatteluun liittyvät arvot ovat minulle tärkeitä ja koen siksi lajin hyvin läheiseksi. Hyvän yhteishengen luomisen näen uuden seuramme tärkeänä tavoitteena ja toivon, että meistä jokainen olisi sitä aktiivisesti luomassa.

Asko

Ikäni tietokoneen äärellä istuttuani tunsin sekä henkisesti, että fyysisesti tarvitsevani jonkin ulkoilu- tai liikuntaharrastuksen. Lenkkeilyharrastuksen kariuduttua polvivaivoihin päädyin lopulta kokeilemaan Karatea. Karaten kokeilu alkoi kavereiden pakottaessa mukaan alkeiskurssille vuoden 2009 alussa. Siitä se kipinä sitten syttyi eikä paluuta enää ollut.

Täysin rapakunnossa aloittaessa oli miellyttävää huomata kuinka nopeasti sekä fysiikka että taidot kehittyivät. Karate olikin heti alusta alkaen erinomainen keino kehittää oman kehon liikkumista täysin uudella tavalla ja paeta arjen murheilta siksi ajaksi täysin. Kehitys sekä fyysisellä että henkisellä puolella on ollut hyvin palkitsevaa ja tästä syystä voin suositellakin lajia vilpittömästi kaikille. Tämä kaikki on samalla merkittävä motivaation lähde miksi haluan olla kehittämässä tätä seuraa.

Alusta lähtien pääohjaajani on ollut sensei Tony Wong, jonka ohjaustyyli ja kova vaatimustaso ovat asettaneet selkeän haasteen jota tavoitella. Tieto siitä ettei lajissa saa mitään ilmaiseksi, on jaksanut ruokkia mielenkiintoa. Lajissa on selkeitä välitavoitteita joiden avulla harjoittelu on pysynyt mielekkäänä alusta alkaen.

Haastetta riittää siis vielä pitkäksi ajaksi!

Roope

Aloitin karaten muistaakseni 2006 syksyllä. Kaipa se oli ”siisti” laji jo silloin, ja tuli ilmoittauduttua peruskurssille. Siitä se sitten lähti, ja tässä ollaan eikä loppua näy: vihreä vyö, suoritettu 2009 joulukuussa.

Jo heti alusta Tony oli minun mielestäni paras mahdollinen opettaja, enkä siten epäröinyt ollenkaan lähteä mukaan uuteen seuraan. Tällä hetkellä reenailen sinistä vyötä varten ja toimin apuvetäjänä peruskursseilla.

Mikä karatessa kiehtoo? Aluksi varmaan tuo edellä mainitsemani lajin coolius, mutta sittemmin lajia jonkin aikaa harrastaneena on tullut todettua lajin koukuiksi ainakin sen liikunnallinen monipuolisuus, historia ja loputtomat etenemismahdollisuudet.

Tero

Ensikosketukseni karateen otin vuonna 1987, kun aloitin karaten alkeiskurssin rovaniemeläisessä shorin-ji ryu tyylisuuntaa noudattavassa karateseurassa. Tuolloin harrastus kesti kaksi vuotta ja loppui hylättyyn oranssin vyön kokeeseen. Suurin syy menee teini-ikäisen lyhytjänteisyyden piikkiin mutta toisaalta tunsin olevani hukassa, kun “tipuin” muun porukan kelkasta.

Kului kaksikymmentä vuotta, opiskelu ja työt veivät minut Ouluun ja tapasin tulevan puolisoni. Eräänä päivänä työkaverini kysyi, olisinko kiinnostunut lähtemään hänen kanssaan tämmöiseen karaten senioriryhmään, joka oli tarkoitettu karatea joskus harrastaneille. Hetken asiaa pohdittuani tuumasin, että voisihan tuota kokeilla. Kaivoin siis vanhan keltaisen vyöni naftaliinista ja aloin taas palautella vanhoja juttuja mieleeni – tosin uudelta kantilta, koska tyylisuunta vaihtui shorin-ji ryusta shotokaniin. Lähdin tekemään tätä juttua täysin kuntoilijan asenteella, ilman sen kummempia tavoitteita. Noihin aikoihin tutustuin myös Tonyyn, joka veti eri vyöarvojen kursseja ja oli senioriryhmässä vierailevana vetäjänä.

Tonyn tinkimätön mutta oikeudenmukainen asenne senseinä sai minut kohottamaan tavoitteitani ja onnistuinkin suorittamaan oranssin vyön syksyllä 2008. Ruokahalu kasvaa syödessä ja suoritin vihreän vyön puolta vuotta myöhemmin, keväällä 2009. Tuolloin huomasin myös olevani paremmassa fyysisessä kunnossa kuin mitä pitkiin aikoihin. Näistä saavutuksista suuri kiitos kuuluu Tonylle, joka kannusti ja innosti yrittämään kaikkeni. Tällä hetkellä karate on perhesyistä tilapäisesti taka-alalla mutta yritän olla kuitenkin mahdollisuuksien mukaan viemässä seuramme toimintaa eteenpäin ja toivon mukaan taas pian myös treenaamassa.

Karate toimii erinomaisena vastapainona työelämän ja arjen kiireille. Karate on aikaa itselle, oman minän fyysistä ja henkistä kasvattamista sekä kurinalaisuuden ja pitkäjänteisyyden kehittämistä.

Johanna

Ensimmäisen kerran kokeilin kamppailulajia vuonna 2000 Sodankylässä. Kylällä oli kiertänyt huhu, että paikallinen judoka aloittaisi  judon opetuksen pitkän tauon jälkeen. Minä ja suurin osa ikätovereistani saavuimme takaisin koululle iltapäivänä jolloin ensimmäisen alkeiskurssin oli määrä alkaa.  Tarkkaan en muista mikä lajissa kiehtoi ja sai jatkamaan, mutta hyvän olon ja virkeyden tunne joka treenin jälkeen on tuttu myös nykyisistä karate harjoituksista. Kymmenvuotiaana tuntui kuitenkin olevan välillä tärkeämpääkin tekemistä ja perheen yhteinen urheiluammunta-harrastus tuppasi usein menemään judon ohi. Joksikin ajaksi tulikin tauko kunnes sitten viidennellä luokalla jatkoin kavereiden suostuttelemana.